- Koronapandemian jälkeen työpaikkojen määrän kasvu on ollut Pohjanmaalla nopeaa. Viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen Pohjanmaalle on syntynyt noin 3 600 uutta työpaikkaa, joista puolet on teollisuustyöpaikkoja.
- Vuonna 2022 yritysten T&K-menot kasvoivat 266,1 miljoonaan euroon eli yli 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämä on asukaslukuun suhteutettuna maakunnista 3. eniten.
- Puhtaiden investointien kotiuttaminen vaatii laaja yhteistyötä.
Tilannekuva: Elinkeinot ja TKI-toiminta
Pohjanmaan elinkeinorakenne on samanaikaisesti sekä monipuolinen että pitkälle erikoistunut. Koko maan elinkeinorakenteeseen verrattuna tuotanto painottuu erityisesti teollisuuteen ja alkutuotantoon. Teollisuuden suurimpia työllistäjiä ovat energiateknologiateollisuus, elintarviketeollisuus, kulkuneuvojen valmistus, muovituotteiden valmistus sekä metsäteollisuus. Lisäksi Vaasan seudulle on rakentumassa merkittävä akkuteollisuuden keskittymä. Pohjanmaa on vientiteollisuusvaltainen maakunta, jossa yhteydet maailmalle ovat tärkeitä koko yhteiskunnan näkökulmasta. Teollisuustuotannosta noin 70 prosenttia menee vientiin.
Koronapandemian jälkeen työpaikkojen määrän kasvu on ollut Pohjanmaalla nopeaa. Viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen Pohjanmaalle on syntynyt noin 3 600 uutta työpaikkaa, joista puolet on teollisuustyöpaikkoja. Kovassa vedossa ovat olleet erityisesti Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä sekä elintarvike- ja muoviteollisuus Pietarsaaren seudulla.
Elinkeinoelämän lyhyen aikavälin yleiset suhdannenäkymät ovat pessimistiset monissa syksyn 2023 aikana toteutetuissa barometreissa ja selvityksissä. Vaikka tunnelma yrityksissä on epävarma, Pohjanmaan yritysten näkymät eivät eri barometreissa silti ole aivan yhtä synkät kuin koko maassa keskimäärin. Esimerkiksi pk-yritysbarometrissa (Suomen Yrittäjät, TEM, Finnvera) ja Business Panelissa (Pohjanmaan kauppakamari) yritysten rekrytointi- ja liikevaihto-odotukset olivat syksyllä vielä positiiviset. Riittämätön kysyntä tai yleinen suhdannetilanne ovat kuitenkin merkittävimmät yritysten toimintaa rajoittava tekijät, vaikka myös ammattitaitoisen työvoiman puute oli edelleen yleinen pullonkaula.
Elinkeinoelämää haastavat tällä hetkellä kuljetusten kallistuminen, materiaalikustannusten ja korkojen nousu sekä inflaation kiihtyminen, joiden seurauksena myös kansalaisten kulutuskäyttäytyminen on muutoksessa. Suurten vientiyritysten kautta vaikutukset heijastuvat myös pienempiin alihankkijoihin. Yleinen taloustilanne on vaikea ja kysyntä on hiipunut viime aikoina erityisesti rakennusalalla. Lisäksi suurinvestointien pullonkauloina ovat luvitusasiat, kilpailuasetelmat sekä rakennusalan resurssit siinä tapauksessa, että useampi projekti käynnistyy samanaikaisesti. Esimerkkejä investointikilpailun kiristymisestä ovat mm. Yhdysvaltojen Inflation Reduction Act ja Defense Production Act Title III, jotka saattavat houkutella investointeja Euroopan sijasta Yhdysvaltoihin, sekä Euroopassa mahdollistetut valtiontuet suurinvestoinneille.
Pohjanmaan innovaatiojärjestelmä on pitkälti yritysvetoinen ja perustuu enemmän käytäntölähtöiseen kuin tiedelähtöiseen innovaatiotoimintaan. Innovaatiot syntyvät yrityksissä monesti asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Pohjanmaan yritykset panostavat TKI-toimintaan paljon, asukaslukuun suhteutettuna maakunnista 3. eniten. Vuonna 2022 yritysten T&K-menot kasvoivat 266,1 miljoonaan euroon eli yli 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvun taustalla on mm. se, että Pohjanmaan isoille yrityksille on viime vuosina myönnetty hyvin rahoitusta Business Finlandin veturihankkeisiin. Wärtsilä rakentaa nollapäästöistä meriliikenne-ekosysteemiä, jossa kehitetään kestäviä teknologiaratkaisuja myös energiasektorille. ABB on käynnistänyt maailmanluokan T&K-ohjelman hiilineutraalin yhteiskunnan optimaalisen sähköntuotannon ja -käytön alustojen kehittämiseksi. Danfoss on käynnistänyt laaja-alaisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyön teollisuuden ja liikenteen fossiilivapaiden ratkaisujen kehittämiseksi. Mirkan SHAPE-hanke puolestaan tavoittelee nettohiilinegatiivisia jälleenvalmistus- ja kunnostusratkaisuja. Näiden veturihankkeiden lisäksi Pohjanmaalla on käynnissä paljon vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvää TKI-toimintaa, jossa yhdistyvät alueelliset, kansalliset ja kansainväliset toimet ja yhteistyö. Alueen toimijat tekevät aktiivisesti yhteistyötä EU:n uuden innovaatioagendan mukaisesti esimerkiksi Hydrogen Valleys- ja Regional Innovation Valleys -aloitteiden puitteissa.
Vaasan kaupunki on allekirjoittanut innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kestävien ja älykkäiden energiajärjestelmien kehittämiseksi. Vaasan seudulla on jo pitkään tehty laajaa yhteistyötä ekosysteemimallin mukaisesti. Innovaatioekosysteemin toimivuuden kannalta on tärkeää, että suurten yritysten lisäksi myös pk-yrityksillä, korkeakouluilla ja julkisella sektorilla on mahdollisuus panostaa innovaatiotoimintaan, mikä tulee huomioida valtion TKI-rahoituksen suuntaamisessa. Lisäksi vihreän siirtymän ja Suomen kilpailukyvyn edistämisen kannalta on tärkeää, että tohtorikoulutusta kohdennetaan erityisesti niille aloille, joihin myös kilpailukykyisimmät yritykset kohdentavat TKI-panostuksiaan.
Maailma on digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä johtuvan paradigman muutoksen edessä. Siirtymä vaatii yrityksiltä jatkuvia investointeja ajattelu- ja toimintatapojen muutokseen, minkä lisäksi se avaa Pohjanmaan yrityksille valtavia mahdollisuuksia digivihreälle kasvulle ja vihreän kädenjäljen kasvattamiselle seuraavan 10 vuoden aikana. Tarjoamalla energiateknologian järjestelmäratkaisuja Pohjanmaan kansainväliset yritykset auttavat alueita ympäri maailmaa saavuttamaan nollapäästötavoitteet. Lisäksi merkittävä osa Suomeen sijoittuvista vihreän siirtymän investoinneista kohdistuu Pohjanmaalle. Pohjanmaan kauppakamarin laskelmien mukaan Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin kohdistuvat investoinnit ovat 23,5 miljardia euroa vuosikymmenen loppuun mennessä. Vihreän siirtymän investoinnit sisältävät muun muassa akkuteollisuus-, vetyteollisuus- ja tuulivoimainvestointeja. Vihreät teolliset investoinnit eivät kuitenkaan toteudu ilman päästötöntä sähköä. Puhtaan ja edullisen sähkön hyvä saatavuus on edellytys sähköintensiivisille vihreän teollisuuden investoinneille.
Vihreän siirtymän investointien edistämiseksi Pohjanmaan liitto on käynnistänyt useita hankkeita ja prosesseja, joiden tavoitteena on parantaa Pohjanmaan alueen investointiympäristöä. Pohjanmaalla on mm. pyritty tunnistamaan potentiaalisia vihreän siirtymän teknologioille sopivia alueita, edistämään vuorovaikutusta ja hyviä käytäntöjä suunnittelun ja lupakäsittelyjen sujuvoittamiseksi sekä muutoinkin edistämään alueen kuntien valmiutta vastaanottaa investointeja. Investointihankkeiden nopeampi toteuttaminen vaatii sekä ennakoitavuuteen perustuvaa hyvää suunnitteluvalmiutta että ennakoivaan viranomaisyhteistyöhön perustuvaa nopeaa viranomaiskäsittelyä. Onkin erittäin tärkeää, että uuden lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston perustamisen seurauksena syntyy aidosti sujuvampi lupaprosessi.
Vihreän energian saatavuus yhdessä energiateknologisten ratkaisujen, korkeatasoisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä vahvan yhteistyöperinteen kanssa ovat nopeasti vahvistamassa Pohjanmaan asemaa vetytaloudessa. Vetytalouden TKI-toiminnassa ja investoinneissa on Pohjanmaalle muodostumassa kolme keskeistä kehitysaluetta. Hyvä esimerkki uusiutuvan energian käytön, siirron ja varastoinnin järjestelmien optimoinnista on luvussa 2 mainittu H-Flex-E-hanke, jossa rakennetaan Suomen ensimmäinen Power-to-X-to-Power -vetyjärjestelmä vuoteen 2026 mennessä. Laitoksen kapasiteetti on 24 MW, ja siihen sisältyy 100-prosenttisesti puhtaalla vedyllä toimivan polttomoottorin kehittäminen. Toinen keskeinen kehitysalue on kustannustehokas vedyn tuotanto, jakelu ja lisäarvojohdannaiset (kuten sähköpolttoaineet ja vihreä ammoniakki), josta Kristiinankaupunkiin suunnitteilla olevat vetytehtaat ovat hyvä esimerkki (ks. luku 2). Kolmas kehitysalue liittyy alakohtaisiin kytkentäratkaisuihin ja demonstraatioihin, joilla pyritään pienentämään paikallista hiilijalanjälkeä alakohtaisen integraation ja kiertokulun avulla. Westenergyn ja Koppö Energian yhteistyöhanke on hyvä esimerkki tästä.
Vaasan seutu on vahvistanut asemaansa Suomen akkuteollisuuden kärkialueena. GigaVaasa-akkutehdasalueelle on tehty useita aluevarauksia ja aiesopimuksia on solmittu useiden toimijoiden kanssa. Viimeisimmän suunnitteluvarauksen teki joulukuussa 2023 kiinalainen Shanghai Shanshan Lithium Battery Materials Technology Co anodimateriaalitehtaan rakentamista varten. GigaVaasa-kokonaisuuden toteutuminen edellyttää panostuksia akkuteollisuuden toimintaedellytysten, kuten infrastruktuurin, logistiikkaketjujen, tutkimus- ja kehittämisyhteistyön ja koulutuksen, kehittämiseen. Akkuteollisuuden voimakkaaseen kehitykseen ja muihin uusiutuvaan energiaan liittyviin tulevaisuuden osaamistarpeisiin on alueella jo ryhdytty vastaamaan mm. ammattikorkeakoulun ja yliopiston opintotarjonnalla ja tutkimushankkeilla. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on akkualan keskittymän rakentamisen tärkeä edellytys, sillä keskittymän odotetaan kerrannaisvaikutuksineen synnyttävän seudulle pitkällä aikavälillä noin 7 000 uutta työpaikkaa.
Pietarsaaren seudulla sijaitsee monipuolista teollisuustuotantoa, joka kasvaa lähivuosina merkittävästi investointien seurauksena. Laskelmien mukaan yritysten suunnittelemien investointien arvo nousee yli 200 miljoonaan euroon ja työvoimatarve kasvaa 2 500 henkilötyövuodella. Esimerkiksi viime vuosina nopeasti kasvanut Fresh Servant Oy on laajentanut logistiikkakeskusta ja tehdastaan Pedersöressä, minkä seurauksena tehtaiden pinta-ala on kaksinkertaistunut. Suupohjan rannikkoseudulla puolestaan Metsä Board aikoo rakentaa Kaskisiin taivekartonkitehtaan, jonka kokonaisinvestointi on noin miljardi euroa ja työvoimatarve satoja henkilöitä. Hanke on esisuunnitteluvaiheessa ja mahdollinen investointipäätös voidaan tehdä aikaisintaan vuonna 2024. Toteutuessaan tehdas lisäisi myös puutavarakuljetuksia Suupohjan radalla ja avaisi uusia mahdollisuuksia radan kehittämiselle. Suupohjan rata tulisi kunnostaa kasvavat kuljetustarpeet kestävälle tasolle, jotta kumipyöräkuljetusten määrän suurelta kasvulta voidaan välttyä.
Pohjanmaalla alkutuotannon merkitys on suuri, ja sen merkitys korostuu entisestään huoltovarmuuskysymysten noustessa keskiöön. Alkuvuodesta alhaisten tuottajahintojen ja kasvaneiden kustannusten yhteisvaikutuksena syntynyt kannattavuuskriisi koetteli tuottajia eivätkä kannattavuushaasteet ole vielä suinkaan ohi. Sateinen syksyn seurauksena osaa kasvustosta ei ole saatu korjattua. Tämä koskee sekä viljaa että erikoiskasveja, kuten perunaa. Viime talvena korkealle kohonneet sähkön hinnat romahduttivat monien kasvihuonetuotteiden kannattavuuden ja lukuisia kasvihuoneita oli suljettuna talven aikana. Kasvihuonetuottajien näkymät tulevalle talvelle ovat kuitenkin normalisoituneet. Sähkön hinta heittelee edelleen ja muutkin tuotantokustannukset ovat kasvamassa, mutta varautuminen on paremmalla tasolla. Tuottajahinnat vaihtelevat tuotteittain. Kasvihuoneviljelijöille huolta on aiheuttanut myös kasvuturpeen saatavuus tulevaisuudessa, jos turpeen energiankäyttö päättyy.
Turkisalan haastava tilanne jatkuu, sillä koronavuosien vaikeuksien jälkeen ongelmia on aiheuttanut lintuinfluenssa, minkä vuoksi satoja tuhansia eläimiä joudutaan lopettamaan tartunnan saaneilta tiloilta. Lintuinfluenssaa on todettu myös Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevilla turkistarhoilla. Eläinten lopettamisen myötä osa tarhoista voi päätyä lopettamaan toimintansa kokonaan. Toimialan vaikealla tilanteella on myös välillisiä vaikutuksia muun muassa rehutehtaisiin ja kuljetusliikkeisiin.
Visualisoinnit
Työpaikat
Yritykset
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Suhdannekatsaus
Lisätietoa
Pk-yritysbarometri 2/2023 (Suomen Yrittäjät, TEM, Finnvera)
Business Panel (Pohjanmaan kauppakamari)
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2023 (työ- ja elinkeinoministeriö)
Vihreiden investointien dataikkuna (Elinkeinoelämän keskusliitto)
Vaasan seudun asuntoselvitys (MDI, FCG, Kaupunkitutkimus, 2023), Yhteenveto